Muuta sisältöä

SYNNYTYSPELKO

Synnytyspelko on monimuotoinen ja yleinen ongelma ja se häiritsee jopa, joka kymmenettä raskautta. Yleisiin synnytysvalmennuksiin osallistumisesta huolimatta synnytyspelon määrä on kasvanut. Synnytystavasta huolimatta synnytyspelkoa on tarpeen hoitaa, esimerkiksi keisarinleikkaus ei itsessään hoida synnytyspelkoa.

Yleisimpiä pelkoja ovat kipu, oma kyvyttömyys synnyttää, lapsen tai itsensä vaurioituminen, synnytyksen kontrolloimattomuus, toimenpiteet, huono yhteistyö sairaalan henkilökunnan kanssa, tilanteen hallinnan, omien voimien ja itsehallinnan menetys, jne. Synnytyspelko voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten ahdistuneisuutta, unettomuutta, levottomuutta, itkuisuutta, jännittyneisyyttä, huolestuneisuutta sekä erilaisia paniikin tunteita, päänsärkyjä, korkeaa pulssia, vatsakipuja, selkävaivoja sekä supisteluja.

Hyvä synnytyspelon hoito edesauttaa raskaudenaikaista hyvinvointia, voimaannuttaa ja lisää valmiuksia myönteisempään synnytyskokemukseen, auttaa valmistautumaan paremmin vanhemmuuteen, edistää kiintymyssuhteen muodostusta sikiön ja äidin välillä ja mahdollistaa näin hyvän varhaisen vuorovaikutussuhteen aloituksen, sekä ennaltaehkäisee synnytyksen jälkeisen masennuksen syntyä.

Olen tehnyt kätilön työurani synnytyssalissa. Jatko-opintoni sekä hoitotieteen, että terapiaopintojen yhteydessä kehitin synnytyspelon hoitoon tarkoitetun ratkaisukeskeisen EFT-terapian. Synnytyspelonhoidolla on tavoitteena vahvistaa jokaisen omia sisäisiä voimavaroja, valmistaa ja harjoittaa mielen joustavuutta suhteessa raskauden ja synnytyksen kulkuun. Ratkaisukeskeisen EFT-terapian aikana huomioidaan jaksamisesi, vahvistetaan pystyvyyden tunnetta ja saat konkreettisia keinoja arjen hallintaan mielen tasolla. Voit tehdä helposti, nopeasti ja turvallisesti näitä harjoitteita pitkin raskautta ja ne tukevat niin psyykkistä kuin fyysistä hyvinvointiasi. EFT-tekniikkaa hyödyntäen saat työvälineen raskauden ajaksi ja erityisesti synnytykseen, jonka on tutkimusten valossa osoittautunut myös hyväksi kivunlievitysmenetelmäksi.

Mari Lopina  

RASKAUDEN AIKAINEN JA SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS

Raskauden aikainen masennus

Raskauden aikaisesta masennuksesta kärsii noin 7-10% odottavista äideistä. Usein taustalla on aiempaa masennusta, mutta ei aina. Raskauden aikainen masennus voi liittyä muuttuvaan hormonitoimintaan. Kaikkien hormonitoiminta muuttuu, mutta kaikki eivät kuitenkaan sairastu. Taustalla voi olla ristiriitaisia ajatuksia, hämmennystä, pelkoa ja epävarmuutta, koska keho ja mieli kokevat raskaudessa valtavan muutosprosessin. Vähäisiinkin masennuksen oireisiin kannattaa puuttua ja hakea apua.

Baby blues

Synnytyksen jälkeistä itkuherkkyyttä, väsymystä, alakuloisuutta, ärtyisyyttä ja nopeita mielialan muutoksia on jopa 50-80 prosentilla synnyttäneistä (baby blues). Nämä tuntemukset ilmaantuvat nopeasti synnytyksen jälkeen, ovat yleensä lieviä ja menevät ohi itsestään muutamassa päivässä tai viikossa. Mielialan vaihtelut johtuvat usein hormonitasapainon muutoksista, väsymyksestä ja pitkäaikaisen jännityksen purkautumisesta. Mielialan vaihtelut ovat luonnollisia ja tarkoituksen mukaisia, sillä ne ohjaavat äitiä sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen ja vastaamaan vauvan tarpeisiin. Jos oireet pahenevat tai tulevat takaisin, saattaa kyseessä olla synnytyksen jälkeinen masennus.

Synnytyksen jälkeinen masennus

Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsii noin 10-20 prosenttia synnyttäjistä, jonka oireita ovat itkuisuus, ärtyisyys, mielialan huononeminen, mielihyvän kokemisen vaikeus, unihäiriöt, arvottomuuden ja avuttomuuden tuntemukset, toivottomuus, saamattomuus ja jopa itsetuhoiset ajatukset. Synnytyksen jälkeisen masennuksen vaikeusaste voi vaihdella lievistä oireista psykoottiseen masennustilaan. Esiintyvyys on korkeimmillaan ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen synnytyksestä ja vähenee vähitellen neljän ja seitsemän kuukauden jälkeen. Toipuminen kokonaan on yleistä ja alkaa tapahtumaan vähitellen muutamassa kuukaudessa. Synnytyksen jälkeinen masennus ja ahdistus voi olla kuitenkin myös pitkäkestoista ja uusia masennusvaiheita voi tulla vielä myöhemmin.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen ei ole ongelmatonta, koska arviolta ainoastaan 20-40 prosenttia tapauksista tunnistetaan ja hoidetaan asianmukaisella tavalla. Terveydenhuollon ammattilaisten yleinen kiire ja asian arkaluonteisuus voivat vaikuttaa asian puheeksi ottamiseen. Äidit voivat kokea häpeää ja epäonnistumisen tunteita, epäsopivaksi vanhemmaksi leimaantumista, eivätkä uskalla kertoa ongelmistaan. Saatetaan myös ajatella, että stressin ja masennuksen oireet kuuluvat normaaliin äitiyteen. Synnytyksen jälkeisen masennuksen arvioinnissa käytetään yleisesti helppokäyttöistä EPDS-lomaketta (Edinburgh Postnatal Depression Scale). Jos mietit vointiasi, ota rohkeasti asia puheeksi joko neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla. Apua saa myös yksityisten terapeuttien kautta.

Koetko masennusta, ahdistusta ja / tai pelkoa? Ota yhteyttä, tarkastellaan vointia ja jaksamistasi yhdessä. Autan ja tuen Sinua kohti parempaa hyvinvointia.  Lähestyn tilannetta ratkaisukeskeisellä lyhytterapialla, EFT-menetelmää apuna käyttäen. Raskausajan ja synnytyskokemuksen purkaminen tapahtuu lisäksi kätilön ammattitaitooni turvautuen. Apua saa myös varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa.  

Mari Lopina  

SYNNYTYSVALMENNUS

Henkilökohtainen synnytysvalmennus

 Henkilökohtaiset synnytysvalmennuskäynnit on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tukea raskauden kulkuun ja luoda parhaat mahdolliset lähtökohdat hyvälle synnytyskokemukselle ja vauvan vastaanottamiselle. Synnytys voidaan määritellä monella tavalla, helpoksi tai vaikeaksi, mutta minkälainen se on kokemuksena, on tärkeää ja oleellista.

Valmennuksen tavoitteena on vahvistaa jokaisen omia sisäisiä voimavaroja, valmistaa ja harjoittaa mielen joustavuutta suhteessa raskauden ja synnytyksen kulkuun. Terapeuttisen valmennuksen aikana huomioidaan jaksamisesi, vahvistetaan pystyvyyden tunnetta ja saat konkreettisia keinoja arjen hallintaan mielen tasolla. Voit tehdä helposti, nopeasti ja turvallisesti näitä harjoitteita pitkin raskautta ja ne tukevat niin psyykkistä kuin fyysistä hyvinvointiasi. EFT-tekniikkaa hyödyntäen saat työvälineen raskauden ajaksi ja erityisesti synnytykseen, joka on tutkimusten valossa osoittautunut myös hyväksi kivunlievitysmenetelmäksi.

Henkilökohtaisessa valmennuksessa olen tukenasi ja etsimme juuri sinun vahvuudet ja voimavarat, joita voit hyödyntää omassa synnytyksessäsi edesauttamaan sinulle hyvän synnytyskokemuksen. Jaan sinun huolesi ja murheesi, jottei sinun tarvitse kuormittua niistä yksin raskauden aikana. Näin mieleesi jää enemmän tilaa rakentaa suhdetta syntyvään vauvaan. Tämä suhde alkaa rakentumaan jo raskausaikana ja se mahdollistaa ihanan ensikohtaamisen ja yhteisen taipaleenne alkamisen, se auttaa varhaisen vuorovaikutuksen syntymistä.

Psykologinen valmistautuminen äitiyteen tarkoittaa suostumista muutosprosessiin, jossa uskaltautuu avautua sisäisille tapahtumilleen, täytyy opetella tuntemaan uusia puolia itsestään, liittää lapsuudenaikaisia ihmissuhdekokemuksia nykyhetkeen, luoda sisäistä tilaa lapsen vastaanottamiseen sekä löytää ratkaisunsa tulevaa vanhemmuutta varten. On tärkeää myös pystyä luomaan tilaa parisuhteeseen jakamalla kokemuksia raskausaikana. 

Henkilökohtainen synnytysvalmennus rakennetaan juuri sinun toiveita ja tarpeita vastaamaan, aina yksilöllisesti yli kymmenen vuoden synnytyssali- ja terapiatyön kokemuksella. Tervetuloa yksin tai yhdessä puolison / tukihenkilön kanssa.

Mari Lopina   

PARISUHDEVÄKIVALTA

Parisuhdeväkivalta on hyvin yleinen ja vaiettu ongelma. Suomessa joka kolmas nainen kokee tai on kokenut parisuhdeväkivaltaa ja useammin, kuin joka kolmas viikko suomessa kuolee nainen parisuhdeväkivallan uhrina. Arviolta noin 16% miehistä on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa puolison taholta. Väkivallalla parisuhteessa on taipumus jatkua ja pahentua ajan kuluessa. Sillä pyritään saavuttamaan nimenomaan valtaa ja kontrollia, herättämällä pelkoa ja uhan tunnetta. Väkivalta on aina rikos ja vakava ihmisoikeusloukkaus, myös pari- ja lähisuhteessa. Parisuhdeväkivalta koskettaa kaikkia ikäluokkia, yhteiskuntaluokkia ja kulttuureita (mm. raskaana olevat riskiryhmässä).

”Jokaisessa parisuhteessahan riidellään”

Riidat kuuluvat jokaiseen parisuhteeseen, mutta väkivalta ei yhteenkään. Riitaan tarvitaan kaksi osapuolta, väkivaltaan vain yksi henkilö. Riitely on erimielisyyksien rakentavaa purkamista, jonka jälkeen arki jatkuu normaalina ja vallan tasapaino säilyy. Tasa-arvoiseen parisuhteeseen kuuluu toisen kunnioitus, luottamus, tuki sekä rehellinen, vastuuntuntoinen ja turvallisuutta luova käyttäytyminen. Vastuulliseen vanhemmuuteen kuuluu myönteisenä ja väkivallattomana roolihahmona oleminen lapsille. Jos miettii riitelyn ja väkivallan eroa, voit kysyä itseltäsi: ”pelkäätkö puolisoasi riitatilanteessa?”

Parisuhdeväkivallan tarkoitus on murentaa toisen itseluottamus ja vaikuttaa ajatteluun ja tunne-elämään, tunteiden, käsitysten ja toiminnan ohjailulla pelon ja kontrollin avulla. Parisuhdeväkivaltaan kuuluu halu rangaista ja kostaa. Valtaa ja kontrollia käytetään fyysisen, henkisen ja /tai seksuaalisen väkivallan avulla. Lapset ovat valitettavan usein väkivallan välineinä tai jopa kohteina. MIKÄÄN EI OIKEUTA VÄKIVALTAAN, ei stressi, ei humala, ei mustasukkaisuus, EI MIKÄÄN.

Esimerkkejä väkivallan eri muodoista:

Fyysinen väkivalta: töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, raapiminen, repiminen, ravistelu, ampuma- tai teräaseen käyttö, myös fyysisellä väkivallalla uhkailu.

Henkinen väkivalta: alistaminen, arvostelu, nimittely, halveksunta, kontrollointi, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen, tavaroiden hajottaminen, kotieläinten vahingoittaminen tai jollakin näistä tai esimerkiksi itsemurhalla uhkaaminen.

Seksuaalinen väkivalta: raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen eri muotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen, seksuaalisella väkivallalla uhkailu, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen.

Taloudellinen väkivalta: itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen tai pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön, taloudellisella väkivallalla uhkailu tai kiristäminen.

Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta: uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla (kunniaväkivalta).

Parisuhdeväkivallan seuraukset ovat yksilöllisiä, oleellista on uhrin oma kokemus tapahtuneesta. Kokemuksena parisuhdeväkivalta on erittäin traumaattista ja aiheuttaa post-traumaattisia stressireaktioita. Erilaiset ruhjeet, mustelmat, murtumat, unihäiriöt, fyysiset ja psyykkiset oireet/sairaudet, jopa kuolema voivat olla seurauksena parisuhdeväkivallasta. Useinkaan ei näy fyysisiä jälkiä, mutta henkisiä vammoja jää AINA. Parisuhdeväkivallalla on myös taloudellisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Väkivalta kotona vaurioittaa aina lapsia, vaikka se ei kohdistuisikaan suoraan heihin. Erotilanteet ovat usein vaarallisinta aikaa parisuhdeväkivallan uhrille.

”Miksi se ei vaan ota ja jätä?”, ”Miksi se antaa lyödä?”

Parisuhdeväkivalta rakentuu yleensä pikkuhiljaa, ikään kuin huomaamattomasti. Väkivalta ilmiönä noudattaa syklisyyttä, joka koostuu hyvittelyvaiheista ja väkivallan vaiheista ja se sekoittaa päätöstä irrottautua. Kukaan ei koskaan rakastu väkivaltaiseen ihmiseen, se on tapahtunut ennen väkivallan tekoja ja sitä toivoo, että toinen muuttuu, että rakkaus voittaa. Kokemus itsestä syyllisenä, että on itse aiheuttanut tilanteensa tai käyttänyt myös itse väkivaltaa, ovat hyvin hämmentäviä, oma käsitys tilanteesta voi hämärtyä ja vaikeuttaa irrottautumista. Väkivallan tekijä voi hyödyntää tätä ja näin yrittää oikeuttaa itselleen väkivaltaisen käyttäytymisen tai vähättelee tekemäänsä väkivaltaa.

Väkivaltaisesta parisuhteesta voi muodostua riippuvuussuhde, jolloin voi olla vahvoja uskomuksia, ettei pärjää ilman puolisoa. Omaa tilannetta hävetään yleensä niin paljon, ajatellaan ettei kenelläkään muulla voi olla tämmöisiä kokemuksia tai ettei kukaan ainakaan usko, jos kerron. Lähtemistä estää usein pelko lasten puolesta, niiden menettämisestä ja ajatus, että lapset tarvitsevat molempia vanhempiaan. Kukaan ei tarvitse lähelleen väkivaltaista ihmistä. Trauman vaikutukset tekevät sen, että fyysisesti vahvemman todellisuus muuttuu vallitsevaksi todellisuudeksi.

Avun hakeminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Väkivalta ei lopu itsestään, ei ennen kuin väkivallan tekijä ottaa itse vastuun itsestään ja teoistaan, koska ei ole olemassa hyväksyttäviä syitä väkivallan tekemiselle. Uhri ei voi vaikuttaa omalla käytöksellään väkivallan kierteeseen. Apua voi hakea ensi- ja turvakodeilta, kriisikeskuksesta, neuvoloista, terveyskeskuksista, sosiaalityöntekijöiltä ja mielenterveystoimistosta. Rikosilmoitus ja lähestymiskielto koskee myös perheen yhteistä kotia. Nollalinja (p.080 005 005) ja rikosuhripäivystys ovat matalan kynnyksen palveluita, joista voi kysyä anonyymisti neuvoa ja apua.

Jos koet pari- tai lähisuhteessasi väkivaltaa tai sen uhkaa, ota rohkeasti yhteyttä, tarkastellaan yhdessä hyvinvointiasi. Pyritään löytämään juuri Sinulle sopiva tapa käsitellä tilannetta, jotta eheytyminen voi alkaa turvallisesti, jotta voit jatkaa elämää, joko parisuhteessa tai ilman sitä. Saat työvälineitä ahdistuksen ja pelkojen hallintaan, ohjeita turvallisuuden parantamiseen. Tuen sinua elämässä eteenpäin itsevarmempana, luottavaisena parempaan huomiseen. Sinä selviät, minä autan! 

Mari Lopina